Koroton pikalaina – mitä 0 % korko oikeasti tarkoittaa

Päivitetty: elokuu 2026 | Lukuaika: ~8 minuuttia

Koroton pikalaina tarkoittaa lainaa, jonka nimelliskorko on 0 % — mutta se ei tarkoita, että laina olisi ilmainen. Kuluttajansuojalaki sallii koron lisäksi muita luottokustannuksia myös silloin, kun korko on nolla: enintään 0,01 % päivässä luoton määrästä ja enintään 150 € vuodessa, tai vaihtoehtoisesti kiinteän 5 euron kulun, jos luottoaika on vähintään 30 päivää (lähde: finlex.fi, kuluttajansuojalaki 38/1978, 7 luku 17 a §). Juuri nämä ”muut luottokustannukset” ovat se hinta, jonka koroton laina oikeasti maksaa — ja pienissä lainoissa se voi olla suhteessa lainasummaan yllättävän suuri.

Sisällysluettelo

• Mitä 0 % korko tarkoittaa käytännössä?
• Mistä korottoman lainan kulut voivat syntyä — laki 2026
• Laskuesimerkki: 5 euron kulu eri lainasummilla
• Milloin koroton laina kannattaa — ja milloin ei
• Kolme sudenkuoppaa korottomassa lainassa
• Usein kysytyt kysymykset

Mitä 0 % korko tarkoittaa käytännössä?

Lainan kokonaishinta koostuu kahdesta erillisestä osasta: korosta ja muista luottokustannuksista (kulut, kuten avaus- ja tilinhoitomaksut). Kun lainanantaja markkinoi lainaa ”korottomana”, se kertoo vain korko-osasta — se on nolla. Se ei kerro mitään kulu-osasta, jota laki säätelee erikseen ja jota lainanantaja saa periä, vaikka korkoa ei olisi lainkaan (finlex.fi). Ennen sopimusta lainanantajan on joka tapauksessa arvioitava hakijan maksukyky tulojen ja luottotietojen perusteella, aivan kuten korollisessakin lainassa (lähde: kkv.fi).

Vertailun vuoksi kannattaa katsoa myös, miten korko määräytyy tavallisessa vakuudettomassa lainassa — ks. vakuudeton pikalaina.

Mistä korottoman lainan kulut voivat syntyä — laki 2026

Kuluttajansuojalain 7 luvun 17 a § määrittelee kulukaton tarkasti: muut luottokustannukset saavat olla enintään 0,01 % päivässä luoton määrästä tai luottorajasta, eivätkä ne saa ylittää 150:tä euroa vuodessa, eikä kuluja saa periä ennakolta yli vuoden ajalta. Poikkeuksena pienille ja lyhyille luotoille laki sallii, että kulut sovitaan kiinteäksi 5 euroksi, jos luottoaika on vähintään 30 päivää (lähde: finlex.fi). Jos lainanantaja rikkoo tätä sääntelyä, kuluttajalla ei ole velvollisuutta maksaa korkoa eikä kuluja lainkaan (finlex.fi).

Tässä on korottoman lainan koko juoni: 0,01 %/päivä -sääntö tuottaa hyvin pienissä lainasummissa hyvin pienen euromäärän, jolloin 5 euron kiinteä vaihtoehto on lainanantajalle huomattavasti kannattavampi — ja täysin laillinen, kunhan luottoaika on vähintään 30 päivää. Alle 30 päivän luotoissa tätä kiinteää vaihtoehtoa ei saa käyttää, jolloin ainoa sallittu kulu määräytyy suoraan päiväkohtaisesta 0,01 %:n säännöstä (finlex.fi). Tämä on syy, miksi kaksi näennäisesti samanlaista ”korotonta” tarjousta — sama summa, sama korko 0 % — voivat silti erota toisistaan euroissa mitattuna: ero syntyy aina kulujen kohdalla, ei koron.

Laskuesimerkki: 5 euron kulu eri lainasummilla

Alla oleva taulukko on esimerkkilaskelma 30 päivän luottoajalla. Se vertaa lain 0,01 %/päivä -sääntöä ja 5 euron kiinteää vaihtoehtoa eri lainasummissa. Molemmat ovat finlex.fi:n mukaisia lakisääteisiä vaihtoehtoja — kumpaa lainanantaja käyttää, riippuu sopimuksesta.

Taulukko paljastaa korottoman lainan keskeisen sudenkuopan: 100 euron 30 päivän lainassa 5 euron kiinteä kulu vastaa 5,00 % lainasummasta — vaikka nimelliskorko on 0 %. Vuositasolle karkeasti skaalattuna (12 kertaa 30 päivän jakso) tämä tarkoittaisi kustannusta, joka on suuruusluokaltaan verrattavissa korollisen lainan kymmenien prosenttien todelliseen vuosikorkoon, vaikka sopimuksessa lukee ”0 % korko”. Mitä suurempi lainasumma, sitä pienempi 5 euron kulun suhteellinen osuus on — 2 000 euron lainassa se on enää 0,25 % lainasta, jolloin päiväperusteinen 0,01 %-sääntö (6,00 €) ylittäisi kiinteän vaihtoehdon.

Milloin koroton laina kannattaa — ja milloin ei

Johtopäätös on yksinkertainen: ”koroton” ei ole sama asia kuin ”ilmainen”, ja ainoa tapa verrata korotonta lainaa muihin vaihtoehtoihin on laskea kulut euroina ja suhteuttaa ne lainasummaan — ei tuijottaa pelkkää korkoprosenttia. Isompien summien laskuesimerkkejä eri maksuajoilla löytyy artikkelista 2 000 euron pikalaina.

Kolme sudenkuoppaa korottomassa lainassa

Kilpailuttaminen kannattaa myös korottomien lainojen kohdalla — vertailua voi aloittaa pienlainapalveluiden vertailusta tai pikalaina.io:n etusivulta. Jos taas rahan pitää olla tilillä juuri tänä viikonloppuna, kannattaa lukea myös pikalaina viikonloppuna.

Usein kysytyt kysymykset

Onko koroton pikalaina täysin ilmainen?

Ei välttämättä. Nimelliskorko on 0 %, mutta laki sallii silti muita luottokustannuksia enintään 0,01 % päivässä (max 150 €/v) tai 5 euron kiinteänä kuluna vähintään 30 päivän luotoissa (finlex.fi).

Mistä tiedän, sisältääkö korottomassa lainassa kuluja?

Lainanantajan on kerrottava kokonaiskustannukset ennen sopimusta. Pyydä aina euromääräinen summa, jonka maksat takaisin kokonaisuudessaan — älä tuijota pelkkää korkoprosenttia.

Voiko lainanantaja periä sekä korkoa että 5 euron kulua?

Korottomassa lainassa korko on 0 %, joten korkokuluja ei synny. Kulukatto (0,01 %/pv tai 5 €) on koron kanssa erillinen, lain salliva enimmäismäärä, joka voi tulla perittäväksi riippumatta korosta (finlex.fi).

Onko pieni koroton laina aina edullisin vaihtoehto?

Ei automaattisesti. Esimerkkilaskelmassa 100 euron lainan kiinteä 5 euron kulu vastasi 5 % lainasummasta, kun taas 2 000 euron lainassa vastaava kulu oli vain 0,25 % — suhteellinen hinta voi siis olla pienissä lainoissa yllättävän korkea.

Vaaditaanko korottomassa lainassa silti maksukykyarvio?

Kyllä. Laki edellyttää maksukyvyn arviointia tulojen ja luottotietojen perusteella riippumatta siitä, onko korko 0 % vai ei (kkv.fi).

Tämä artikkeli on yleistä tietoa, ei henkilökohtaista talousneuvontaa.